1970- ja 80-luvuilla Suomen Ericsson teki kolmannen suuren hyppäyksensä. Yhtiö muuttui myyntikonttorista itsenäisemmäksi yritykseksi, joka toi lisäarvoa paitsi Suomen telealalle, myös koko Ericsson-konsernille.
Yhtiötä kolmannen harppauksen läpi luotsasi Yngve Ollus. Aikakauden kehitystä ohjasivat vahvasti kansalliset intressit ja hänen aikanaan Suomen Ericssonista tuli huomattava markkina-alue Ericsson-konsernissa. Asemaa merkittävänä tytäryhtiönä pönkittivät etenkin mittava tuotanto sekä nopeasti kasvava tuotekehitys.
Olluksen ensimmäinen urakka oli vastata Kirkkonummen Jorvakseen kohoavan uuden konttorin ja tehtaan rakentamista. Muutto Jorvakseen merkitsi yritykselle uuden kehitysvaiheen alkua kohti asemaa itsenäisempänä yrityksenä.
Tuotanto kasvoi voimakkaasti, ja heti 1970-luvun alussa aloitettiin oma tuotekehitystoiminta. Henkilökunnan määrä kasvoi nopeasti - vuonna 1971 henkilöstöä oli noin 500 ja viittä vuotta myöhemmin jo yli 1 300.
Puhelinliikenteen digitalisointi merkitsi Ericssonille vahvaa kasvun vaihetta. Turkuun toimitettiin maailman ensimmäinen AXE-paikalliskeskus, joka toimi pitkään uusimman tekniikan näyteikkunana maailmalle.
Sekä AXE-keskusten että vähitellen myös mobiiliviestinnän yleistyessä tuotekehitystoiminta kasvoi nopeasti. Kun pääyhtiössä huomattiin suomalaisten teknisten osaajien ammattitaito ja toiminnan laatu, vastuualueet kasvoivat nopeasti. Suomessa oli mm. NMT- ja GSM-verkkojen merkittäviä kehitysvastuita.
Kun tuotanto Suomessa loppui 1980-luvun puolivälissä, nopeasti kasvava tuotekehitys lisäsi tasaisesti osuuttaan liikevaihdosta – jo 80 % siitä meni vientiin vuosikymmenen lopussa.
1980-luvun lopulla toimialalla alkoi valmistelu teletoiminnan kilpailun ja toiminnan edellytysten vapauttamiseen. Perinteiset toimintamallit ja kilpailukuviot alkoivat vähitellen muuttua. Suomen Ericsson vastasi muutoksen samalla tavalla kuten aiemminkin suurissa muutostilanteissa – asiakkailla oli merkittävä rooli ratkaisujen kehittämisessä.
Vaikka Suomen Ericsson on muuttunut vuosien aikana paljon, läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa on säilynyt toiminnan punaisena lankana. Töitä on tehty kovasti, mutta yhteistyö ei ole ollut kovin muodollista eikä työtahti yhtä kovaa kuin tänään. Asiakkaat ja ericssonilaiset - aina hallitustasolta teknisiin asiantuntijoihin - viettivät paljon aikaa yhdessä - niin kaupanteossa kuin muissakin merkeissä.
Aikalaisten kertomaa
Olluksen aikana tehtiin vuosittain ns. '3 + 5' -asiakasmatkoja - asiakkaita matkassa oli viisi ja ericssonilaisia kolme. Matkoilla tutustuttiin Euroopan eri maiden puhelinliikenteen kehitykseen ja vierailtiin paikallisten operaattoreiden luona tutustumassa teknisiin ratkaisuihin ja kokemuksiin. Luonnollisesti matkan aikana oli tilaisuus myös keskustella omasta yhteistyöstä ja vahvistaa asiakassuhdetta henkilötasolla.
Ericssonin pääkonttori järjesti vuosittain Tukholmassa asiakasseminaareja eri kielialueiden mukaan, joissa asiakkaat perehdytettiin Ericssonin järjestelmien ylläpitoon ja huoltoon. Suomalaiset puhelinasiantuntijat olivat ahkeria ja arvostettuja luennoitsijoita näissä seminaareissa.
